sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Hiusten värjäämisen tehtävä

1. Hiusvärikartta kertoo millainen väri on, ei valmista lopputulosta. Lähtötilanteen kartoituksessa huomioit asiakkaan hiusten tummuuden / sävyn / kunnon / värjäyshistorian / asiakkaan toiveet.

a) Hiusvärien numerointi kertoo värin tummuusasteen ja mitä sävyjä se sisältää. Nimeä KC:n värikartan sävyt ja sijoita sävyt väriympyrään sekä kertaa vastavärit.

  • .1 = tuhka, sininen (vv. oranssi)
  • .2 = helmiäinen, violetti (vv. keltainen)
  • .3 = kulta, keltainen (vv. violetti)
  • .4 = kupari, oranssi (vv. sininen)
  • .5 = mahonki, oranssi + violetti (vv. sininen + keltainen)
  • .6 = punainen (vv. vihreä)
  • .7 = tupakka, kylmä + lämmin ruskea (ruskealla itsessään  ei ole vastaväriä, koska ruskea väri syntyy sinisestä, keltaisesta ja punaisesta)
  • .8 = vihreä (vv. punainen)
Hiusten värjääminen perustuu väriympyrään. Lisää luetteloon perusteluja mikä on väriopin tuntemisen merkitys hiusalan ammattilaiselle.
  • hiusvärin sijoittuminen väriympyrään kertoo värin luonteesta, mikä helpottaa värjäämistä ja onnistumista
  • vastavärin huomioiminen värivalinnassa, esim. hius on kuparinruskea ja asiakas haluaa siitä neutraalimman ruskean (- oranssin vastaväri on sininen)
  • miten ei toivottu sävy korjataan, esim liiallisen kultaisuuden poistaminen (keltaisen vastaväri on violetti)
  • kuinka kylmä tai lämmin hiusväristä halutaan. Kylmiä värejä ovat sininen, violetti ja vihreä, ja lämpimiä punainen, keltainen ja oranssi
  • värivastakohdilla kampauksen korostus. Värivastakohtia ovat tumma/vaalea, kylmä/lämmin, vastavärit, sekä pieni ja iso alue. 
  • väriharmonia. Harmonisiksi kutsutaan sellaisia värejä, jotka eivät korosta toisiaan vierekkäis aseteltuna (eli ei värivastakohtia). Harmonisesti toisiinsa suhtautuvat värit ovat samanlaisia vähintään yhdeltä ominaisuudeltaan esim. tummuudelta, sävyltä tai saman lämpöisiä. 
b) Hiusten ja värin tummuusaste määritellään värikartan N-sarjan avulla vertaamalla N-sarjan hiustupsua asiakkaan hiusten tummuuteen (tyvi - pituus - latva). Tummuusasteen katsominen N-sarjan kautta on varmin keino peilata tummuutta. Tummuusaste ilmoitetaan värikartassa numerolla 1-10 ennen sävyä ja vivahdetta.
Miksi asiakkaan hiusten tummuuden analysoiminen ja määritteleminen  on tärkeää ennen uuden värikäsittelyn suunnittelua? Mitä tulee huomioida asiakkaan hiusten tummuusasteen tutkimisessa?

Tummuusasteen tutkiminen on tärkeää, koska sillä saadaan ensinnäkin selville mitkä värit ovat mahdollista värjätä ilman vaalennus- tai esipigmentointikäsittelyä. Jos asiakkaan hiukset ovat erittäin tummat (1-3), on niistä mahdotonta saada hyvin vaaleita (9-10) ainakaan yhdellä värjäyskerralla.
Hiusten tummuusaste vaikuttaa hapetteen valintaan. Jos hiuksista halutaan yhtä tummat tai tummemmat valitaan hapetteeksi 3%, kun taas vaaleammaksi värjätessä käytetään 6% tai vahvempaa. 
Tummuusasteen tutkimisessa tulee huomioida hiusten väri. Jotkin värit, esim. kylmät värit saattavat näyttää tummemmilta kuin ne oikeasti ovat. N-sarjan väritupsut ovat neutraaleja eli suhteellisen värittömiä. Myös tilan valaistus vaikuttaa tummuusasteen kokemiseen. Kaikkein ihanteellisin valaistus olisi luonnonvalo.


2. Kerro hiusten luonnollisesta väriaineesta eli melaniinista (eumelaniini, feomelaniini), ja mistä on kyse hiusten harmaantumisessa.

Hiusnystyn pinnalla on melanosyyttisoluja, jotka valmistavat hiusten luonnollisen värin, melaniinin. Haarakkeiden avulla ne vievät melaniiniväriainetta kuitusoluihin.
Melanosyyttisolu valmistaa melaniinia saadessaan verenkierrosta väritöntä tyrosiiniaminohappoa. Tyrosiinia ihminen saa normaalista ravinnosta ja tarvittaessa keho  pystyy valmistamaan sitä myös itse.
Melaniinia on kahdenlaista: rakeista (eumelaniini) ja hajanaista (feomelaniini). Melaniinit ovat luonnollisia väriainesosia. Hiuksissa olevia melaniinien muodostamia kennostomaisia molekyylejä voidaan hapen tai vedyn avulla hajottaa, jolloin niiden väri vaalenee. Ihon alla olevaan melaniiniin ei kuitenkaan värjäyksellä voida vaikuttaa, ja sen takia hiuksiin tulee luonnollisen melaniinin väristä tyvikasvua.
Rakeinen väriaine eli eumelaniini heijastaa punaista, keltaista ja sinistä valoa. Hiuksissa olevista melaniineista syntyy optinen sekoitus, joka saa hiukset näyttämään ruskeilta. Mitä enemmän hiuksissa on sinistä valoa heijastavaa eumelaniinia, sitä tummemman ruskeista hiuksista on kyse. Eumelaniini määrää hiusten tummuuden. Vastaavasti pieni määrä eumelaniinia kertoo vaaleasta hiusten väristä.
Hajanainen väriaine eli feomelaniini heijastaa keltaista ja punaista valoa. Pienet hajallaan olevat keltaiset ja punaiset molekyylit eivät vaikuta hiusten tummuuteen, vaan ne vaikuttavat jossain määrin eumelaniinin aikaansaaman ruskean värin sävyyn. Jos luonnolliset hiukset näyttävät luonnonvalossa punaruskeilta, hiuksissa on paljon feomelaniinia. Punahiuksisilla on siis eniten feomelaniinia hiuksissaan.
Ihmisen jokaisen melanosyytin tumassa on geeniohje, joka määrittää sen, minkä värisiä hänen hiuksensa ovat elämän eri vaiheissa. Tavallista on se, että lapsena hiukset ovat eri väriset kuin aikuisena. Suurimmalla osalla ihmisistä hiusten aikuisuuden aikainen väri muuttuu iän karttuessa niin, että osa melanosyyteistä vähentää tai lopettaa melaniinin tuottamisen joka johtaa harmaantumiseen. Harmaantumisen ajankohta ja nopeus riippuu geeniperimästä. Hius on ilman melaniinia harmaa.


3. Hiusalalla käytössä olevia keinotekoisia väriaineita on kahdenlaisia:
  • Valmiit värilliset eli suoraväriainesosat (hapettumattomat väriaineet), joilla on jo ennen hiuksiin viemistä lopullinen värinsä
  • Värittömiä esiväriainesosia (hapettuvat väriaineet), jotka kehittyvät vasta hiuksissa hapettumisen tuloksena lopullisen värisiksi.
Miten hiusväreissä käytetyt edellämainitut väriaineet eroavat toisistaan? 


4. Suoravärjäys värjäysmenetelmällä, jossa hiuksen rakenteeseen kiinnitetään tilapäisesti väripigmenttejä saadaan aikaan tummempia ja värikkäämpiä lopputuloksia lähtötilanteeseen. 

a) Miten väripigmentit kiinnittyvät hiukseen sähkökemiallisesti?

Sähkökemiallisesti kiinnittyviä suoravärianesosia on kahdenlaisia: negatiivisesti varautuneita ja positiivisesti varautuneita.
Negatiivisesti varautuneet kiinnittyvät hiuskeratiinin positiivisesti varautuneisiin kohtiin, ja positiivisesti varautuneet ainesosat kiinnittyvät negatiivisiin.
Sähkökemiallisesti kiinnittyvät suoraväriaineet kuluvat pesujen yhteydessä hiuksista pois.

b) Pysyvästi hiuksiin kiinnittyviä suoravärejä ei saada hiuksista pois millään menetelmällä. Millaisia hiuksiin kemiallisesti kiinnittyvät suoravärit ovat?

Pysyvästi hiuksiin jääviä värjäysmenetelmiä ovat kemiallisesti kiinnittyvä suoravärjäysmenetelmä, kasvivärjäysmenetelmä ja metallivärjäysmenetelmä.
Kemiallisesti kiinnittyvät suoravärit pysyvät hiuksissa, kunnes värjätyt hiukset leikataan pois. Mitkään näistä suoravärjäysmenetelmistä eivät aiheuta hiuksiin rakennevaurioita.
Suoraväriainesosat ovat kemiallisesti kiinnittyvien suoravärivalmisteiden vaikuttava ainesosaryhmä. Kemiallisesti ja sähkökemiallisesti kiinnittyviä suoraväriaineksia on vaikeaa erottaa toisistaan, koska niiden INCI-nimet ovat täysin  samantyyppisiä.

Varsinaisia kasvivärjäysmenetelmiä on vain yksi: hennavärjäys. Kuten muitakaan kemiallisesti kiinnittyviä suoravärejä, hennaa ei voi poistaa millään menetelmällä. Sen oranssi väri voidaan kuitenkin peittää tummemmalla ja peittokykyisemmällä vivahteella. Hennaväri ei vahingoita hiusta, ja se on väriltään aina oranssia.
Hennavärissä on vain yksi vaikuttava ainesosa, henna (2-hydroxy-1,4-naphtoquinone, lawsone, lawsonia inermis tai C.1.75480), ja sen voi löytää edellämainituilla INCI-nimillä. Värjätessä hennalla, hiuksessa oleva väri ei muutu, vaan henna tuo hiuksiin lisää väriä. Lopputulos on siis optinen sekoitus hiusten omaa väriä ja hennan oranssia.
Henna värjäyksen toimintaperiaate on, että hennamolekyylit kiinnittyvät pysyvin sidoksin sekä suomu- , että kuitusolujen hiuskeratiinirakenteisiin.

Metallivärjäys on poikkeus värjäysmenetelmien joukossa, sillä metallivärivalmistetta myydään harmaille hiuksille tarkoitettuina hiusvesinä, joka "palauttaa hiusten oman värin eikä sisällä hiusväriä". Sitä se ei kuitenkaan tee, vaan värjäytymisen aiheuttaa joko bismuutti sitraatti (bismuth citrate) tai hopea nitraatti (silver nitrate), jotka kosmetiikkalainsäädäntö luokittelee hiusväreiksi. Aiemmin käytetty lyijyasetaatti (lead acetate) on kielletty.
Metallivärjäyksen toimintaperiaate on, että metalli sitoutuu pysyvästi proteiiniketjujen rikkiatomeihin. Muodostuva molekyyli on väriltään mustanruksea.


5. Hapettumiseen perustuva värjäysmenetelmä perustuu hapettumiseen. Esiväriaineet muuttuvat värillisiksi, kun ne reagoivat hapen kanssa. Happea vapauttava ainesosa värimassassa on hapetin, esim. vetyperoksidi (hydrogen peroxide). Hapen vapautumista tehostetaan useimmiten, että värimassa on pH-arvoltaan emäksistiä. Esimerkkejä emäspuskureista ovat ammoniakki (ammonium hydroxide) etanolamiini (ethanolamine).

a) Missä näissä hiusten värjäyskäsittelyissä/menetelmissä tarvitaan hapetetta?
  • suoravärjäys - ei
  • emäsvärinpoisto (esim. vaalennuspesu) - kyllä
  • kevytvärjäys - kyllä
  • kestovärjäys - kyllä
  • vaalennus - kyllä
b) Millaisia hapetteita KC:lla on? Millaisia hapetevahvuuksia käytetään tavallisemmin hiusten kestovärjäyksessä? Vertaa hapetevahvuuksia suhteessa vaalennuskykyyn, kuinka monta astetta vaalennat kullakin hapetteella?

KC Oxid -hapetteita on saatavilla viidessä eri vahvuudessa; 1,5%, 3%, 6%, 9% ja 12%
Kestovärjäyksessä tyypillisimmät hapetteet ovat 6%, jota käytetään värin ollessa samaa tummuusastetta tai tummempi kuin lähtötilanne, ja 9% kun väri on asteen tai pari vaaleampi kuin lähtötilanne.
1,5% hapete ei vaalenna hiuksia. 3% vaalentaa 30 minuutissa noin puoli astetta, 6% n. 2 astetta, 9% n. 2,5 astetta. ja 12% n. 4 astetta.


6. Mitä tarkoitetaan hiusten vaalentamistaulukolla (eli vaalennuspohjalla) ja miten sitä voi hyödyntää hiusten värjäyksessä?

Hiusten vaalentamistaulukko kertoo mitä väriä hiuksissa tulee esiin tietyillä tummuusasteilla hiuksia vaalentaessa.


7. Happi aiheuttaa hiuksiin rakennevaurioita. Kerro, mitä tiedät happivaurioista esimerkiksi näiden apukysymysten kautta: Mikä aiheuttaa happivaurioita hiuksiin? Miten vauriot syntyvät hiuksessa? Miten happivauriot voi tunnistaa? Mitä parturi-kampaajan tulee ottaa happivaurioit huomioon hiustenvärjäyksessä? 

Hiuksiin syntyy jatkuvasti rakennevaurioita ilmassa olevien vapaiden happiatomeiden aiheuttamana. Happiatomit katkaisevat hiuksen proteiinirakenteessa olevia rikkisiltoja, ja aiheuttaa siten pysyviä rakennevaurioita joita ei voi korjata millään menetelmällä.
Auringon energia irrottaa ilmassa olevasta otsonista (O3) yhden happiatomin, jolloin jäljelle jää o2-molekyyli jota hengitämme. Vapaa happiatomi reagoi hiuksen proteiinirakenteessa olevien rikkisidosten kanssa. Kun kolme happiatomia on sitoutunut yhteen rikkiatomiin, rikkisidos katkeaa lopullisesti, eli on syntynyt pysyvä rakennevaurio.
Happivaurioituneet hiukset ovat kiillottomat, sähköiset, karkeat, helposti takkuuntuvat, ja ovat latvoista haarautuneita. Pelkkä silmämääräine arvio ei riitä toteamaan happivaurioita, vaan hiuksia pitää tunnustella, testata niiden valontaittokykyä ja tarkkailla eroja eri kohdissa hiusta.
Happivaurioit tulee ottaa huomioon hiusten värjäämiskäsittelyä valitessa. Jos vaurioiden määrän arvio on huono, hiuksiin saattaa syntyä niin paljon uusia happivaurioita, että ne yksinkertaisesti hajoavat käsittelyn aikana tai ne voivat muuttua purukumimaiseksi proteiinimassaksi.

8. KC Olaplexia käytetään hiusten kemiallisten käsittelyjen kuten värjäyksen ja vaalennuksen yhteydessä. Kerro mitä Olaplex on ja miten se toimii.

Aiemmin tehty Olaplex-tehtävä


9. Millaisia kotihoito-ohjeita annat asiakkaallesi vaalennusraitojen / vaalennuksen jälkeen? Millaisia hoitotuotteita suosittelet hänelle kotiin ja miksi?

Jos hiukset ovat käsittelyn jälkeen kovin vaurioituneet, neuvoisin käyttämään hiuksia korjaavia hoitotuotteita kuten esim. KC Four Reasons Repair -hoitosarjaan.
Jos hiukset on vaalennettu kokonaan blondiksi, suosittelisin hankkimaan blondeille hiuksille tarkoitettuja tuotteita, jotta hiusten keltaisuus pysyisi poissa.
Jos käsittelyn yhteydessä on käytetty Olaplexia ja asiakas on valmis rahallisesti satsaamaan hiustensa hoitoon, myisin hänelle Olaplex no.3:n kotihoitoon, koska sen säännöllinen käyttö on edellytys Olaplexin tuloksiin.


10. Kirjoita tekstit seuraaviin otsikkoihin, tavoitteena paras mahdollinen väri asiakkaalle

Värjäyksen työvaiheet:
  • Konsultaatio: Keskustele asiakkaasi kanssa hänen toiveistaan värjäyksen suhteen. Suosittele värejä jotka sopivat asiakkaan piirteisiin esim. ihonväriin. Jos asiakas toivoo mahdottomia esim. mustasta platinablondiksi yhdellä kerralla, kerro ettei se ole mahdollista ja ehdota todenmukaista ratkaisua jolla päästään lähemmäs toivottua tulosta yhdellä kerralla.
  • Hiusten analysoiminen: Analysoi hiukset läpikotaisin. Selvitä hiusten tummuusaste, vauriot, ominaisuudet, ja aikaisemmat käsittelyt.
  • Värin valinta: Suunnittele ja valitse väri yhteisen suunnittelun pohjalta. Halutaanko kesto- kevyt- vai suoraväri, tai pelkkä sävyte? 
  • Tekniikka
  • Asenne: Ole asiakkaalle ystävällinen. Kuuntele toiveita ja anna neuvoa. Kehu värjäyksen lopputulosta, koska siten asiakas on tyytyväisempi. Jos asiakas ei ole tyytyväinen, ehdota korjausaikaa, anna alennusta tms. 
Kerro vaalennuspesusta värinpoistomenetelmänä: resepti, levitysmenetelmä, vaikutusaika ym.

Vaalennuspesu on tavallista vaalunnusjauheella ja hapetteella tehtävää vaalennuskäsittelyä hieman hellävaraisempi. Sillä saadaan joko vaalennettua hiuksia tai kirkastettua niiden sävyä.
Vaalennuspesu tehdään sekoittamalla vaalennusjauhetta, hapetetta (yleensä 6% tai 9%), shampoota ja vettä suhteessa 1:4, eli kaikkia osia tulee saman verran. 
Vaalennuspesuaine levitetään kuiviin tai pyyhekuiviin hiuksiin pesupaikalla joko värikupista pensselillä tai nokkapullosta. 
Vaikutusaika riippuu halutusta lopputuloksesta. Karkeaksi aika-arvioksi voisi sanoa 15-45min. 

Milloin valitset raidoitukseen seuraavat työtavat ja välineet? Miten lopputulokset eroavat toisistaan?
  • Folioraidat: Folioraidat on yleisin tapa raidoittaa hiuksia. Niillä saa halutun kokoisia raitoja halutulle hiusten alueelle. Folioraidat tekisin asiakkaalle, jolla on keskipitkät tai pidemmät hiukset, ja joka haluaa pieniä raitoja hiuksiin kauttaaltaan, tai asiakkaalle jolla on minkä tahansa pituiset hiukset ja haluaa raitoja esim vain hiusten päällysosaan.
  • Huppuraidat: Huppuraitoja tehdään lähes poikkeuksetta vain lyhyisiin hiuskiin. Huppuraitoja tekisin silloin kun lyhythiuksinen asiakas haluaa pientä ja tiivistä raitaa hiuksiin kauttaaltaan. Huppuraitojen raidat eivät erotu yhtä selkeästi kuin esim folioraidat.
  • Kampa / sivellin -raidat: Kamparaidalla tehdään vain kampauksen pinnan tai pienten yksityiskohtien värjäämiseen. Kammalla saa tehtyä hyvin yksityiskohtaisia tai suuripiirteisiä toisiinsa sekoittuvia raitoja. 
  • Lastaraidat: Lastaraitoja tehdään kun halutaan varmista ettei raidoitusväri sekoitu muihin kuin haluttuihin hiuksiin. Lastaraidoitusta voi käyttää folioraitojen hieman epätarkempana, mutta nopeampana korvaajana. Lastaraitoja tehdään useimmiten vaalennusaineella. 
Mitä tarkoitetaan monivärillä / osiotekniikalla tehdyllä värjäyksellä? Mikä on hiusten osittamisen merkitys monivärjäyksessä?

Moniväri /osiotekniikka tarkoittaa sitä, että hiukset ovat värjätty eri väreillä osioittain. Tätä värjäystekniikkaa käytetään ku halutaan korostaa kampausta. Esimerkiksi lyhyitä hiuksia värjätään usein alaosasta tummemmaksi kuin päältä tuomaan ryhtiä kampauksen ulkonäköön.

Miten arvioit värimassan määrän? Paljonko teet kestovärimassaa lyhyiden hiusten värjäämiseen? Laske lyhyiden hiusten värjäämisen ainekustannukset värin ja hapetteen osalta?

Värimassan määrään vaikuttaa hiusten pituus, paksuus ja määrä. "Lyhyet hiukset" on siis melko absurdi käsite, mutta kuvitellaan asiakkaalla olevan n. 10cm pituiset, normipaksuiset ja -tiheät hiukset. Valmistaisin värimassaa 80ml.

Miten värituotteet poistetaan turvallisesti ja huolellisesti hiuksista ja päänahasta? Kerro vaalennusaineen ja hapettuvien värien poispesemisen tekniikoista.

Vaalennusaine pestään pois runsaalla vedellä huuhdellen ja shampoolla pesten. Vaalennusainetta pestessä on syytä vältää hieromista, erityisesti silloin jos tuotetta on hiuspohjassa, koska emulgointi ärsyttää ihoa. Hieronta lisää myös hiusten venymistä joka heikentää hiusten rakennetta.
Hapettuvat värit pestään pois vedelle ja shampoolla. Osa tuotteista on sellaisia, että vettä lisätään hitaasti samalla hieroen, eli emulgoiden. Jos monivärjäystekniikkaa on käytetty, tummat värit huuhdellaan pois ensin. 


11. Kertaa KC:n hiusvärien käyttöohjeet
  • Miten hapetevärit (Ultimate, Velvety, Luxima) eroavat toisistaan? - Ultimate on kestoväri, Velvety kevytväri jota voidaan käyttää myös kevytkestovärinä, ja Luxima on sävyte. 
  • Miksi Luximalla ei kannata tummentaa hiuksia? - Luxima ei tasoita mahdollisia tummuuseroja hiuksissa, joten tummemmasta väristä voi tulla epätasainen
  • Milloin kannattaa valita Velvety kevytkestoväri hiustenvärjäystuotteeksi? - 
  • Miten Velvetystä tehdään kevytkestoväri? - Käyttämällä sekoitussuhdetta 1:1
  • Milloin valitset värjäystuotteeksi Ultimate kestovärin? - Silloin kun hiusten väriä ei haluta vaihtaa kovin usein ja halutaan pitkään kestävä hiusväri
  • Mitä eroa on 900 ja 12 vaalennusarjoilla? - 900-sarja sisältää vaalennustehon lisäksi 9. tummuuden tuomaan lopputulokseen pehmeyttä. 12-sarja sisältää vaalennustehon lisäksi ainoasaan taittosävyn.
  • Mikä on Luxima men -värisarjan vaikutusaika? - 5 minuuttia
  • Milloin käytetään N- ja NN-värisarjaa? - Kun halutaan hyvin peittävä väri, esim. harmaiden hiuksien peittämiseen.
  • Mitä R tarkoittaa värinumeroinnissa? - R-merkityt värit ovat erikoispunaisia
  • Milloin ja miten käytät Mixer-värejä? - Tehostamaan tai taittamaan Ultimate ja Velvety -värien sävyä. Mixeriä sekoitetaan Ultimaten tai Velvetyn kanssa 1:1 suhteessa hapetteen kanssa, ja anna vaikuttaa vähintään 30min.
  • Miten lämpökojeen käyttö vaikuttaa värjäykseen ja vaikutusaikaan? - Lämpö saa värin imeytymään paremmin ja lyhentää vaikutusaikaa

12. Millaisia työturvallisuusohjeita pitää yleisesti ottaa huomioon hiusten värjäämisessä? Mitä toimintaohjeita noudattamalla työ on turvalllista?

Käytä hiuskia värjätessä suojahanskoja, ja vaihda ne 15min välein, värin kestävää esiliinaa, väriä sekoittaessa kohdeimuria, vetokaappia tai hengityssuojaa. Huuhtele tuoteroiskeet runsaalla vedellä ja hakeudu lääkäriin jos aineita joutuu silmiin. Suojaa asiakas ja ympäristö roiskeilta.

Parturi-kampaajan työssä voi törmätä tilanteeseen, että asiakkaalla on ns. musta hennatatuointi. Mitä pitää ottaa huomioon värjätessä tälläisen asiakkaan hiuksia?

Mustaksi "hennatatuoinniksi" kutsutaan synteettisellä hapettuvalla mustalla värillä värjättyä ihoa. Mustat hennatatuoinnit lisäävät mahdollisuutta herkistyä hiusvärien aiheuttamille allergisille reaktioille.


13. Laadi taulukko KC Ultimate ja Velvety hiusväreistä ja kirjaa tuotteen ainesosat allekkain taulukkoon. Etsi kullekkin ainesosalle sen kosmeettinen tehtävä. Tutki miten inci-luettelot eroavat toisistaan.

KC Ultimate 5N

  • AQUA - liuotin
  • CETYL ALCOHOL - hajua tai makua peittävä ainepehmentävä aineemulgaattoriemulsiota stabiloiva ainevaahdonvahvistajaopalisoiva ainepinta-aktiivinen aineviskositeetinsäätäjä
  • PROPYLENE GLYCOL - ihoa hoitava ainehumektanttiliuotinviskositeetinsäätäjä
  • CETEARETH-25 - puhdistava aineemulgaattoripinta-aktiivinen aine
  • STEARIC ACID - hajua tai makua peittävä ainepuhdistava aineemulgaattoriemulsiota stabiloiva ainerasvatasapainoa ylläpitävä ainepinta-aktiivinen aine
  • STEARYL ALCOHOL - hajua tai makua peittävä aine, pehmentävä aine, emulgaattori, emulsiota stabiloiva aine, vaahdonvahvistaja, opalisoiva aine, rasvatasapainoa ylläpitävä aine, pinta-aktiivinen aine, viskositeetinsäätäjä
  • MYRISTYL ALCOHOL  - ihoa hoitava aine, pehmentävä aine, emulsiota stabiloiva aine, vaahdonvahvistaja, viskositeetinsäätäjä
  • POLYQUATERNIUM-6 - kalvonmuodostaja, antistaattinen aine
  • COCAMIDE MEA - emulgaattori, emulsiota stabiloiva aine, vaahdonvahvistaja, pinta-aktiivinen aine, viskositeetinsäätäjä
  • AMMONIA - hajua tai makua peittävä aine, puskuroiva aine
  • ORYZA SATIVA EXTRACT - ihoa hoitava aine, hiuksia hoitava aine, hankaava aine, absorboiva aine, ominaistiheyttä säätelevä aine
  • MALVA SYLVESTRIS EXTRACT - ihoa hoitava aine, supistava aine, pehmentävä aine, silottava aine, rauhoittava aine
  • ACHILLEA MILLEFOLIUM EXTRACT - ihoa hoitava ainehajua tai makua peittävä aineihoa piristävä ainehilsettä vähentävä ainepuhdistava ainevirkistävä ainerauhoittava aine
  • ASCORBIC ACID - ihoa hoitava aine, hajua tai makua peittävä aine, antioksidantti, puskuroiva aine
  • DIMETHICONE - ihoa hoitava aine, ihoa suojaava aine, vaahdonestoaine, pehmentävä aine
  • EDTA - kelatoiva aine
  • SODIUM HYDROSULFITE -  pelkistävä aine, viskositeetinsäätäjä
  • SODIUM SULFITE - hiuksia kihartava tai suoristava aine, säilöntäaine
  • PARFUM - hajuste
  • P-PHENYLENEDIAMINE - hiuksia värjäävä aine
  • 2-AMINO-4-HYDROXYETHYLAMINOANISOLE SULFATE - hiuksia värjäävä aine
  • 2-METHYLRESORCINOL - hiuksia värjäävä aine
  • RESORCINOL - hajua ja makua peittävä aine, hiuksia värjäävä aine
  • N-PHENYL-P-PHENYLENEDIAMINE SULFATE - hiuksia värjäävä aine
  • LINALOOL - hajuste
KC Velvety 5N 

  • AQUA - liuotin
  • CETEARYL ALCOHOL - hajua tai makua peittävä ainepehmentävä aineemulgaattoriemulsiota stabiloiva ainevaahdonvahvistajaopalisoiva ainepinta-aktiivinen aineviskositeetinsäätäjä
  • PROPYLENE GLYCOL - ihoa hoitava ainehumektanttiliuotinviskositeetinsäätäjä
  • CETEARETH-25 - puhdistava aineemulgaattoripinta-aktiivinen aine
  • ETHANOLAMINE - puskuroiva aine
  • COCAMIDE MEA - emulgaattori, emulsiota stabiloiva aine, vaahdonvahvistaja, pinta-aktiivinen aine, viskositeetinsäätäjä
  • CETETH-2 - emulgaattori
  • POLYQUATERNIUM-6 - kalvonmuodostaja, antistaattinen aine
  • PALMITIC ACID - pehmentävä aine, emulgaattori
  • ASCORBIC ACID - ihoa hoitava aine, hajua tai makua peittävä aine, antioksidantti, puskuroiva aine
  • DIMETHICONE - ihoa hoitava aine, ihoa suojaava aine, vaahdonestoaine, pehmentävä aine
  • EDTA - kelatoiva aine
  • SODIUM HYDROSULFITE - pelkistävä aine, viskositeetinsäätäjä
  • SODIUM SULFITE - hiuksia kihartava tai suoristava aine, säilöntäaine
  • P-PHENYLENEDIAMINE - hiuksia värjäävä aine
  • 2-AMINO-4-HYDROXYETHYLAMINOANISOLE SULFATE - hiuksia värjäävä aine
  • 2-METHYLRESORCINOL - hiuksia värjäävä aine
  • 4-AMINO-2-HYDROXYTOLUENE - hiuksia värjäävä aine
  • RESORCINOL - hajua ja makua peittävä aine, hiuksia värjäävä aine
Velvetyssä on vähemmän ainesosia kuin Ultimatessa. Velvetyssä on ammoniakin sijaan etanolamiinia, joka on yleisemmin allergisoiva aine kuin ammoniakki. 


maanantai 1. helmikuuta 2016

Väriopin tehtävä

1. Määrittele mitä on valo

Valo on aaltoliikkeinä etenevää sähkömagneettista säteilyä. 
Suurin osa aurinkokuntamme valosta on lähtöisin auringosta. Valo kohtaa maan tasaisena virtana ja valaisee myös suoralta auringonvalolta varjoon jäävät kohdat. 
Erilaatuiset valonlähteet eivät aina säteile vain näkyvää valoa vaan myös muita säteilylajeja. Näitä säteilyjä ovat esim lyhytaaltoisempi ultraviolettisäteily ja pitkäaaltoisempi infrapunasäteily.



2. Määrittele spektri ja käsite väri

Spektri, eli kirjo tarkoittaa sitä, kun valon eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin, ja silmä erottaa ne erivärisinä. Valon spektrin saa esiin, kun valo kulkee prisman läpi. Näkyvän valon lyhytaaltoinen pää on violetti, ja pitkäaaltoinen punainen. Spektri kattaa aallonpituusalueen 390-720 nanometriä, ja joskus ihmissilmä voi nähdä 380-780nm. Ihmissilmän herkkyys on 555nm ja se vastaa vihreää valoa.
Sateenkaaressa nähdään päivänvalon kirjon eli spektrin kaikki sävyt.

Jatkuva spektri http://www.chm.davidson.edu/vce/coordchem/spectrum.jpg

Väri on auringosta tai muusta valonlähteestä lähtevää aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä. Tuossa säteilyssä jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituutensa. Sellaista sävyä, jota vastaavaa aallonpituutta ei ole, ei voi nähdä.

3. Miten näköaistimus syntyy?

Sähkömagneettinen säteily heijastuu esineen pinnasta silmään muodostaen sen verkkokalvolle ylösalaisin olevan kuvan esineestä. Näköhermoa myöten etenevän impulssin välityksellä syntyy ensin näkökaavakuva aivokuoressa, sitten tajuttu kuva aivoissa, ja viimein ajatustoiminnan välityksellä esineen hahmo.



Silmäterä säätyy valoaukkona sitä suuremmaksi, mitä hämärämpää on, kuten kameran linssi. Linssinä toimiva silmän mykiö muuttuu sitä paksummaksi mitä lähempänä tarkasteltava asia on. Niin kuva osuu tarkalleen verkkokalvolle.
Verkkokalvo koostuu kahdenlaisista soluista: kartiomaisista tapeista ja pitkistä ohuista sauvoista. Verkkokalvon keskellä on tappeja, ja niiden osuus vähenee lähestyessä reunoja, missä sauvoja on enemmän. Tapit välittävät sävyllisiä eli kromaattisia näköaistimuksia päivänvalossa, kun taas sauvat välittävät näköaisteja hämärässä.  Verkkokalvon keskuksen solut ovat kehittyneimmät. Näkökentän reunalla tajutaan vain sauvojen välittämiä valoisuuseroja, kun taas keskustassa aistitaan lisäksi sävyvaihtelut. 



4. Mitä tarkoittaa väriaisti ja mitä on värisokeus?

Näköelinten kykyä tulkita eri aallonpituuksien aiheuttamat aistimuserot eri väreinä kutsutaan väriaistiksi. Verkkokalvon sävyllisiä aistimuksia välittävissä tappisoluissa oletetaan olevan kolmenlaista väriherkkää ainetta; herkkä puna-oranssille, violetille, ja turkoosinvihreälle. Kun verkkokalvolle ohjautuu valoa, väriherkät alueet reagoivat eri tavoin. Jos jokainen ärtyy yhtä paljon, seuraa valkoinen tai harmaa aistimus.
Verkkokalvosta lähtevässä näköhermossa on neljänlaisia säikeitä, joista yksi palvelee sauvasolujen tummuusmäärittelyä. Kolme muuta toimivat tappisolujen määrätyn tyyppisten väriärsytysten välittäjinä aivojen tulkittavaksi.
Terve näköaisti kykenee erottamaan toisistaan n. 160 eri sävyä.

Noin 8% miehistä ja 0,5% naisista on värisokeita. Värisokeus on perinnöllistä, eikä sitä voi parantaa.
Lievin värisokeuden muoto on trikomaattinen anomalia. Siinä jonkin väriaistin perustekijöistä on vajaatoimintainen. Lievä trikomaattinen anomalia ei vaikuta juuri lainkaan värienerottelukykyyn. Vaikeimissa tapauksissa haitat ovat suuret.
Dikromaattinen väriaisti on henkilöllä, jolta puuttuvat verkkokalvosta väriärsytyksiä vastaanottavien näkösolujen joukosta oranssi- (protanopia), violetti- (tritanopia), tai viherherkät tappisolut (deuteranopia).
Dikromaattinen nimitys tarkoittaa sitä, että jokainen väriaistimus syntyy kahden tappisolutyypin toiminnan tuloksena ja on niiden yhteisvaikutuksen mukaisesti vääristynyt normaaliaistimukseen nähden. Koska sekä protanopiasta että deuteranopiasta kärsivän on vaikea erottaa toisistaan punaoransseja ja vihertäviä värejä, kutsutaan niitä yhteisesti punavihersokeudeksi, eli ksantokyanopiaksi. Tritanopia ja trikomaattinen anomalia ovat hyvin harvinaisia, ja vieläkin harvinaisempaa on täysi värisokeus, monokromasia eli akromatopsia.

Värisokeuden testitaulu http://www.keskuspuisto.fi/uploadkuvat/kuva_17.jpg
5. Lähteissä esitetään erilaisia valon etenemisvaihtoehtoja. Mikä yhteys näillä on eri värien kokemiseen? 

Kohdatessaan pinnan valonsäteet joko imeytyvät (absorbtio) tai jatkavat kulkuaan (transmissio). Jälkimmäisessä tapauksessa valonsäteet joko heijastuvat pinnasta tai läpäisevät sen.


Eräitä valon etenemisvaihtoehtoja. Säteistä:
a) kaikki suuntaaheijastuvat
b) kaikki hajaheijastuvat
c) kaikki imeytyvät
d) osa suuntaheijastuu, osa imeytyy
e) kaikki suuntaläpäisevät
f) kaikki hajaläpäisevät
g) osa suuntaheijastuu, osa suuntaläpäisee
h) osa imeytyy, osa suuntaläpäisee

Valon etenemisellä on vaikutus värin aistimiseen. Pinta, joka imee valonsäteet punaisia lukuunotattamatta koetaan punaisena. Pinta, joka imee kaikki valonsäteet koetaan mustana, kun taas pinta joka heijastaa kaikki valonsäteet koetaan valkoisena. Jos pinta heijastaa punaista, oranssia ja keltaista, koetaan se oranssina.
Kun samanaikaisesti saamme pitkäaaltoista punaista ja lyhytaaltoista violettia, aistimme pinnan purppurana. Purppura-aistimus syntyy myös, kun saamme tasapuolisesti säteilyä kirjon (spektri) pitkä- ja lyhytaaltoisesta päästä, mutta emme koe purppuraa yhtä kirkkaana kuin edellämainitussa tapauksessa.

6. Valonsäteiden kohdatessa erilaisia pintoja ne heijastuvat eri tavoin, pohdi kuvin millaisia aistimuksia ne antavat erilaisten hiusten / kampausten pinnoilla. 

Hiusten värien vivahteet (kulööri) vaikuttavat tummuuden ja vaaleuden lisäksi kampauksen kokoon, pintarakenteiden havaitsemiseen, sekä pään- ja vartalonmuotoihin. Vivahteet voidaan jakaa kahteen pääryhmään eli kylmiin (sininen, vihreä, violetti) ja lämpimiin (punainen, keltainen, oranssi) väreihin. Kun jokin väri esiintyy yksinään, siitä voidaan sanoa, että se on kylmä tai lämmin kyseisen pääryhmittelyn mukaisesti.

http://www.beautyclue.com/wp-content/uploads/2014/03/043012-Jennifer-Lopez-400.jpg
Lämmin ruskea

http://original-hairstyles.net/wp-content/uploads/2015/12/ash-brown-hair-color-for-2016.jpg
Kylmä ruskea


Väriä ja kiharaa s.33
Värin tummuuden vaikutus pintarakenteiden havaitsemiseen. Vaaleassa hiuksessa kiharat erottuvat selvemmin kuin tummassa.

7. Määrittele nämä käsitteet:

Pigmentti: Hiustuppien pigmentit määrittää hiusten luonnollisen värin. Niitä tuotetaan pigmenttisoluissa joista pigmentit matkustavat pieniä kanavia pitkin keratinosyytteihin antaen hiuksille värinsä. Tummahiuksisilla on hiuksissaan enemmän pigmenttiä kuin vaaleahiuksisilla.
Sävy: määrittää tummuusasteen lisäksi eniten hiusten väriä. Sävyjä on lämpimiä ja kylmiä, ja ne löytää väriympyrästä. Sävy ilmoitetaan hiusvärissä tummuusasteen jälkeen numero- tai kirjainkoodilla. 
Vivahde: on tummuusasteen ja sävyn lisäksi yksi tekijä hiusten värissä. Vivahde ilmoitetaan sävyn jälkeen numero- tai kirjainkoodilla. 
Tummuusaste: määrittää hiusten tummuuden väristä riippumatta asteikolla 1-10. 1 on tummin ja 10 vaalein. Joskus käytetään myös tummuusastetta 11, joka tarkoittaa väritöntä. 

8. Määrittele nämä käsitteet hiusväreissä

Kylmät värit: ovat väriympyrässä violetit, siniset ja vihreät sävyt. Kylmät värit näyttävät vetäytyvän katsojasta taustalle päin, mikä antaa vaikutelman siitä että kylmänsävyiset alueet ovat pienempiä. Kylmät värit tuovat hyvin esille kampauksen muodon.

http://s3-media1.fl.yelpcdn.com/bphoto/nMHhDn1i0HbBt9tS8W4gng/258s.jpg
Lämpimät värit: ovat väriympyrässä oranssit, keltaiset ja punaiset sävyt. Lämpimät värit vaikuttavat tulevan kohti katsojaa, ja lämpimät alueet näyttävät suuremmilta. Lämpimät värit korostavat pintarakenteita,

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/b6/38/a0/b638a067a3d86ea92454f0fea1ff4365.jpg
Pastellivärit: ovat vaaleita vaaleita värejä ja ne voivat olla minkä tahansa väriympyrän sävyn mukaisia. Yleisiä pastellivärejä on vaaleanpunainen, lila ja vaaleansininen.

http://themindcircle.com/wp-content/uploads/2015/04/pastel-hair-trend-1.jpg
Neutraalit värit: muistuttavat värjäämättömiä hiuksia, eikä niissä ole erikoisia sävyjä tai vivahteita. Neutraalit värit ovat pääasiassa blondeja ja ruskeita.

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/8e/e6/10/8ee6107dde0887f1deb41d99c599446e.jpg
Murretut värit: ovat värejä, jotka saadaan aikaan lisäämällä väriin sen vastaväriä. Esimerkiksi ruskea on murrettu väri, koska se saadaan aikaiseksi sekoittamalla sinistä, punaista ja keltaista.

9. Väritä haluamallasi tavalla elämänkaariviiva lapsuudesta tähän päivään ja pohdi mitkä värit ovat olleet milloinkin lempivärejäsi. Mitä ominaisuuksia ja symboliikkaa löytyy tämän hetken lempiväreillesi? Kuvaako ne sinua?

Ihan pikkulapsena, eli alle kouluikäisenä lempivärini taisi olla punainen. En tiedä liittyykö siihen erityisemmin mitään symbolisia syitä vai tykkäsinkö siitä vain siksi, että se on ns. "tyttöjen väri".
Ala-asteikäisenä lempivärini taisi vaihtua vaaleanpunaiseksi. En muista tällekkään mitään syytä.
Ala-asteen lopulla aloin kiinnostua alternative-tyyleistä, jolloin myös lempivärini vaihtui mustaksi. Lempivärinä musta pysyi parikymppiseksi asti. Musta on ollut vaatetukseni pääväri n. 12-vuotiaasta alkaen ja minulla oli puoliksi musta tukka n.18-20-vuotiaana, ja siitä vähän yli 21-vuotiaaksi asti täysin musta tukka. 
Nykyään mustan ohella lempivärejäni ovat erilaiset pastellisävyt. Pidän vastakohdista, ja se selittää luultavasti lempivärini. Lempivärini näkyvät edelleen ulkonäössäni; minulla on pastellivärinen tukka ja vaatetukseni on 99% mustaa.  


-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähteet: moniste kirjasta Seppo Rihlama: Värioppi (kuvat joiden lähdettä ei ole merkitty on tästä monisteesta
Raija Kara, Kirsi Oksaharju, Marjo Oksman: Väriä ja kiharaa
https://fi.wikipedia.org/
http://www.coloria.net/
http://www.schwarzkopf.fi/skfi/fi/home/hair_repair/tips_and_tricks/hair_science/hair_dictionary.html